7 maaliskuun, 2024
Greenfield-tehdashankkeet – ”Usein kunnossapitoon kiinnitetään huomiota liian myöhään.”
Uuden greenfield-tehdashankkeen kannattavuusselvityksessä pyritään analysoimaan ja huomioimaan useita eri näkökulmia ja skenaarioita. Keskeisimpiä tekijöitä kannattavuusselvityksessä ovat esimerkiksi investointi- ja rahoituskustannukset, laitoksen käyttökustannukset, tuotantovolyymi ja käyttöaste, tuotteiden kysyntä ja myyntihinta, investoinnin takaisinmaksuaika sekä ympäristövaikutukset, riskit ja epävarmuustekijät. Tyypillisesti kunnossapitoa arvioidaan osana tehtaan käyttökustannuksia, nimenomaan kustannuselementtinä.
Kunnossapito on kuitenkin toiminto, jolla vaikutetaan useaan edellä mainittuun keskeiseen tekijään. Kunnossapitoon liittyvillä valinnoilla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa tuotantolaitoksen käytön aikaisiin kustannuksiin, elinkaareen ja jopa investoinnin takaisinmaksuun sekä tehtaan kannattavuuteen. Siksi kunnossapidon merkitys olisikin tärkeää tunnustaa jo aikaisessa vaiheessa hankkeen kehitystä.
Huomio liian myöhään
On luonnollista ja väistämätöntä, että uuden tehtaan investointipäätöksen jälkeen suurimmat panokset ja fokus kohdistuvat laitossuunnitteluun ja lopulta tehtaan rakentamiseen. Massiivisen projektin päätavoite on rakentamisen käynnistyttyä saada tehtaan seinät pystyyn, katto päälle ja laitteet asennettua paikalleen. Usein kunnossapitoon ehditään kiinnittämään huomiota vasta pitkällä rakennusvaiheessa.
Tilanne on sinänsä ihan ymmärrettävä, jos ajatellaan, mihin asioihin tehdashankkeessa yleensä keskitytään; suunnittelijoiden tehtävänä on tuottaa toteutuskelpoisia suunnitelmia ja ratkaisuja asetettujen vaatimusten mukaisesti, laitevalmistajat keskittyvät tarjoamaan tuotannossa tarvittavan teknologian, rakennus- ja asennusurakoitsijat keskittyvät omiin osuuksiinsa ja projektinjohto kaitsee kaikkea tätä. Ei siis ole ihme, että henkilöillä ei ole aikaa tai vaadittavaa osaamista pohtia tehtaan kunnossapitoa ja käyttövarmuutta tässä vaiheessa.
Me Quantilla näemme asian kuitenkin toisin; on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon, että itse tehdasprojektin valmistuminen ei ole päätavoite, vaan laitoksen tehokas, turvallinen ja kestävä tuotanto. Kun laitos luovutetaan loppukäyttäjille, kunnossapidon prosessien, resurssien ja työkalujen pitää olla valmiina tukemaan tuotannon sujuvaa ylösajoa ja kestävän tuotantotason saavuttamista mahdollisimman nopeasti.
Pelastaudu ikäviltä yllätyksiltä
On sanottu, että jopa 80% tuotantolaitoksen elinkaarikustannuksista määritellään jo ennen käyttöönottoa. Siksi onkin erittäin tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa tehdään oikeita valintoja ja ratkaisuja laitoksen koko elinkaari huomioon ottaen.
Kunnossapidon ammattilaisten näkemykset jo suunnitteluvaiheessa voivat pelastaa monilta ikäviltä yllätyksiltä tehtaan eri elinkaaren vaiheissa; onko laite- ja komponettivalintoja harmonisoitu ja onko niille elinkaaripalveluita saatavilla, miten on varaosien saatavuuden laita ja ovatko laitteet ylipäätään helposti operoitavissa ja huollettavissa, ja niin edelleen.
Kunnossapidon ammattilaiset osaavat huomioida ja antaa konsultaatiota näihin loppukäyttäjien näkökulmasta merkittäviin asioihin.
Kolme tärkeää kulmakiveä
Uuden tehtaan, tai oikeastaan minkä tahansa tehtaan, menestyksekkään kunnossapitotoiminnan tulisi rakentua kolmelle tärkeälle kulmakivelle:
Tärkeimpänä on laadukas, hyvin strukturoitu ja riittävän detaljitasolle ulotettu laitehierarkia ja kunnossapidon master data suorituskykyiseen kunnossapitojärjestelmään rakennettuna. Laadukas laitehierarkia ja master data ovat tärkeimmät tekijät laitoksen elinkaaren hallinnan kannalta; ne mahdollistavat tarkan laitteiden vikaantumisten analysoinnin, luokittelun ja raportoinnin sekä eheän historiadatan, joilla taas tuetaan vaikkapa dataan pohjautuvaa luotettavuuskunnossapidon kehittämistä ja toimenpiteiden kohdistamista oikein. Niiden avulla pystytään vaikuttamaan myös olennaisimpiin avainmittareihin, kuten kunnossapidon suorituskykyyn ja kunnossapitokustannuksiin.
Toinen kulmakivi on laitteiden kriittisyysluokittelu. Usein on niin, että uusissa tehdashankkeissa kaikki tuotantolaitteet kattavaa kriittisyysluokittelua ei välttämättä ole laadittu, vaan saatetaan tunnistaa tietyn tuotantolinjan tai -laitteen kriittisimmät osat ja komponentit tai vaikkapa jonkin laitteen tai linjan kriittisyys pelkästään tuotantoon nähden. On toki selvää, että kattavan kriittisyysluokittelun laatimista hankaloittaa uusien tehtaiden osalta kunnossapidon historiadatan puute. Siitä huolimatta kriittisyysluokittelu on tärkeää laatia, jotta kunnossapito- ja varaosastrategiat pystytään määrittelemään mahdollisimman oikeansuuntaisiksi heti tehtaan elinkaaren alussa. Laitteiden kriittisyysluokittelussa voi lisäksi paljastua kohteita, jotka esimerkiksi laitteen vikaantumisen aiheuttamien turvallisuus- tai ympäristövaikutusten takia nousevatkin kriittisiksi, vaikka niiden vikaantumisen merkitys muihin kriittisyyden osatekijöihin, kuten tuotantoon, laatuun ja korjauskustannuksiin olisikin arvioitu vähäiseksi. Kriittisyysluokittelun avulla voidaan myös tunnistaa ennalta mahdollisia pullonkauloja, jotka voisivat vaatia kalliita ja laajoja muutoksia heti tehtaan käyntiinajon jälkeen.
Kolmas kulmakivi on varaosastrategia, mikä tänä päivänä toimitusketjujen haavoittuvuuden johdosta on ehkä entistä korostuneemmassa roolissa tuotantolaitosten käyttövarmuuden takaamisessa. On hyvin yleistä, että tehdasprojekteissa hankitut laitevalmistajien varaosapaketit sisältävät tarpeellisten varaosien lisäksi myös paljon markettitason tavaraa ja osia, joita ei koskaan tarvita. Nämä miljoonalaatikot saattavatkin jäädä pyörimään nurkissa pitkäksi aikaa, kunnes lopulta todetaan, että näille kalliilla hankituille osille ei olekaan mitään käyttöä.
Kiinnittämällä huomiota laitteiden kriittisyysluokittelun pohjalta laadittuun varaosatrategiaan voidaan välttää pahimmat sudenkuopat, kuten ylenmäärin varaosavarastoon sitoutunut pääoma, varaosien huono saatavuus ja heikko kunnossapidon materiaali- ja varaosakustannusten ennustettavuus. Varaosatrategiaa laatiessa on syytä pohtia erilaisia saatavuus- ja vaihtolaitepalveluita, kaupintavarastoja ja hyllytyspalveluita, sekä määritellä välttämättömät itse varastoitavat varaosat. Vaihtoehtoja on olemassa, ja kaikkien valintojen tulisi tukea laitoksen käyttövarmuutta.
Luota kunnossapitokumppaniin
Näiden keskeisimpien kulmakivien lisäksi on lukuisia muita huomioon otettavia asioita, kuten kunnossapidon operointimallin määrittely, käyttäjäkunnossapito, järjestelmät ja organisaatio, joita tulisi pohtia greenfield-hankkeen eri vaiheissa hyvissä ajoin ennen tehtaan valmistumista.
Kuten yllä kuvatusta voimme todeta, näiden asioiden miettiminen projektin keskellä, tavoitteen ollessa tehtaan seinien, katon ja laiteasennusten valmiiksi saattamisessa, voi unohtua muiden asioiden alle. Näin ei saisi olla, ja me Quantilla olemme valmiita ottamaan härkää sarvista tukeaksemme uusien tehdashankkeiden onnistumista.
Mikko Haanpää
Kehityspäällikkö
Quant Finland
