15 helmikuun, 2022

Ajatuksia turvallisuuden johtamisesta ja sen näkymisestä

turvallisuusjohtaminen_quant

Kuka henkilöstönne mielestä yrityksessänne johtaa turvallisuutta ja mitkä ovat turvallisuusjohtamisen tavoitteet?

Vastauksia varmasti tulisi monenlaisia. Hajontaa olisi varmasti turvallisuutta johtavan henkilön nimeämisessä.  Pureutumalla aiheeseen, voisi todennäköisesti päätyä johtopäätökseen, että jos turvallisuutta johdetaan erillään muusta organisaatiossa tapahtuvasta johtamisesta – kuten esimerkiksi johdon päätöksistä, jokapäiväisestä liiketoiminnasta, keskijohdon työstä aina lähiesimiehen alaisten johtamiseen – ei voida sanoa, että turvallisuus kulkee jokapäiväisessä johtamisessa mukana.  

Turvallisuuskulttuuriltaan kypsässä organisaatiossa turvallisuus on nivoutunut nimenomaan kaikkeen yrityksessä tapahtuvaan johtamiseen, ja on yhtä lailla mukana kaikissa organisaation tai liiketoiminnan johtamiseen liittyvissä prosesseissa.  Tälloin voidaan puhua pelkästä johtamisesta, eikä kukaan kyseenalaista, miten siinä turvallisuus otetaan huomioon.

Johtaminen vaatii tavoitteita

Jokaisen yrityksen tavoite varmasti on, että kukaan ei loukkaannu. Quantilla tämä tavoite on muotoiltu niin, että toiminnassamme pyrimme kaikin keinoin estämään vahingot ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle.

Mutta johtamisen työkaluiksi tarvitaan toki enemmän konkretiaa. Ovatko tavoitteenne lukuja, joiden toteumista voidaan mitata ja joiden avulla voidaan todeta muutakin kuin se, miten paljon ja millaisia vahinkoja sattui mittausjakson aikana? Seurataanko näitä lukuja jatkuvasti tai säännöllisesti? Millaista dataa niistä muodostuu ja miten sen tuottama informaatio on organisaation käytössä? Ohjaako data päätöksentekoa ja johtamista?

Entä, jos tavoite onkin vaikka turvallisuuskulttuurin kehittäminen? Miten sen kehittymistä voidaan seurata?  Toki ennakoivien turvallisuusmittareiden seuranta kertoo, miten organisaatio kehittyy turvallisuustyössä, mutta myös turvallisuuskulttuurikyselyn toteuttaminen on varteenotettava vaihtoehto. Säännöllisesti toteutettava kysely antaa osviittaa turvallisuusasenteiden ja työsuojeluvalmiuksien kehittymisestä eri henkilöstöryhmissä.

Erityisesti turvallisuudessa korostuu tiedolla johtaminen; turvallisuuskulttuurin kehittämisestä aina yksilöiden turvallisuussuoriutumisen johtamiseen tarvitaan mitattavaa dataa, jolla on tavoitteet. Pelkkä johdon raportti ei kuitenkaan riitä, sillä datan pitää jalostua organisaatiolle jaettavaksi infomaatioksi. Informaatio ohjaa tällöin kaikkien toimintaa sekä jalostuu yhteistoiminnan avulla jatkuvasti. Yhteistoiminnalla on tällöin eväät myös tuoda uutta tietoa ja vaikuttaa näin tavoitteiden kehittymiseen suorituksen mukana.

Yhteistoiminta turvallisuuden perusjalkana

Oleellinen osa johtamista on siis myös organisaatioviestintä, joka turvallisuudenkin osalta on ydintoimintojen osalta vuorovaikutteista. Yhteistoiminnan ja dialogin pitää olla jatkuvaa työsuojeluorganisaation, työsuojelutoimikunnan, henkilöstön edustajien ja johdon kesken, jotta voidaan varmistua yhteistoiminnan ja työsuojelun vaikuttavuudesta, ja yhteisten pelisääntöjen toimivuudesta.

Osallistava kehittäminen luo imua työhön, kun henkilöstöllä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Konkreettisena esimerkkinä olkoon kaiken työsuojelun perusta, eli työpaikan vaarojen arviointi. Jos se on tehty arviointityöryhmällä, jossa on kattava edustus työpaikan henkilöstöryhmiä, on mukana ollut silloin aidosti oman työnsä asiantuntijoita.

Yhteistoiminnan osalta on hyvä myös pohtia, mitä viestintää kaivataan, ja mihin se viestintä tähtää. On asioita, joita vain välitetään tietona eteenpäin, mutta varmasti on hyvä miettiä, miten panostaa tiedolla vaikuttamiseen ja mitkä sen välineinä toimivat parhaiten.

Esimerkkinä tiedolla vaikuttamisesta ovat esimerkiksi Quantilla säännönmukaisesti järjestetyt virtuaaliset esimiesten kokoontumiset nimeltään ”koronaklinikat”. Kokoontumisten tavoitteena on tuoda tietoa pandemian alueellisesta tilanteesta, ennustetta sen vaikutuksista, lähiajan uhkista omalle toiminnallemme, tehdyistä riskienarvioinneista sekä toimista, joilla voimme suojata henkilöstömme, asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme tartunnoilta.

Samoin on käsitelty mahdollisen misinformaation leviämisen ehkäiseviä toimia työpaikalla ja tuotu tietoa asiantuntijatahoilta rokotussuojan tai sen puuttumisen vaikutuksista sairastumisriskiin.  Tämä kokonaisuus on lisännyt tehokkaasti esimieskunnan ymmärrystä yksilön toiminnan vaikutuksista koko yrityksen kriisinsietokykyyn. Lopputulemana on, että kaikille on selvää, mitä tapahtuisi, jos emme kykenisi johtamaan omaa tiimiämme turvalliseen toimintaan.  Datasta on näin luotu ymmärrettävää tilannekuvaa ja omaa toimintaamme ohjaavaa informaatiota jokaisen työn tueksi.

Olemme usean asiakkaamme kanssa kehittäneet yhdessä turvallisuuden johtamisen ja mittaroinnin tapoja ja työkaluja. Yhteisellä työpaikalla toimiessa se on kaikkien etu, ja yhdessä toimiessa vaikuttavuus on aivan eri luokkaa kuin erillisillä kehityspoluilla.

Iiris Paavisto

Turvallisuuspäällikkö, Quant

Lue lisää kunnossapitokumppanuudesta Quantin kanssa!