21 marraskuun, 2025
7 näkökulmaa sähköturvallisuudesta: Toimintamallit ovat turvallisuuden perusta
Tässä artikkelisarjassa avaan seitsemän eri näkökulmaa siihen, miten sähköturvallisuus näkyy yritysten arjessa ja miksi sen merkitys tuotannon jatkuvuudelle on ratkaiseva. Sähköturvallisuus mielletään usein vain lakisääteiseksi velvoitteeksi, mutta todellisuudessa kyse on paljon enemmästä. Hyvin johdettu sähköturvallisuuskulttuuri lisää tehokkuutta, hallitsee kustannuksia ja tukee ennen kaikkea ihmisten hyvinvointia.
-Marko Salokannel, sähkötyöturvallisuuspäällikkö, Quant Finland.
#5 näkökulma: Toimintamallit ovat turvallisuuden perusta
Edellisessä osassa tarkastelimme, miten kunnossapidon ja tuotannon yhteistyö vahvistaa turvallisuutta ja ehkäisee riskejä. Tällä kertaa palaamme juurille: siihen, mistä sähköturvallisuus oikeasti rakentuu ja miksi juuri perusasioiden merkitys korostuu arjen kiireessä.
Sähköturvallisuuden perusta on yllättävän yksinkertainen, mutta sen vaikutus on valtava. Kaikki alkaa siitä, että dokumentit, tarkastukset ja piirustukset ovat ajan tasalla ja että vastuut ovat selkeät. Kun jokaiselle osa-alueelle on nimetty omistaja, kriittiset tehtävät eivät jää ilmaan tai “jonkun muun” hoidettavaksi. Selkeys luo järjestystä, ja järjestys luo turvallisuutta.
Kun perusrakenne on kunnossa, seuraava askel on varmistaa, että kaikilla on oikea ymmärrys siitä, miten toimia. Siksi koulutus on toinen peruspilari. Sähköturvallisuus ei koske vain sähköammattilaisia, vaan sitä tarvitaan tuotannossa, kunnossapidossa, johdossa ja jopa myynnissä. Usein vakavien tapaturmien taustalla on tietämättömyys ja juuri siksi jatkuva perehdytys, muistutukset ja osaamisen ylläpito ovat niin tärkeitä.
Kun osaaminen on kunnossa, huomio siirtyy käytännön varmistuksiin. Suojalaitteet, jotka on tarkoitettu turvaamaan ihmisiä ja laitteita, eivät toimi ilman säännöllistä huoltoa ja testausta. Samoin työympäristön siisteys ja kuivuus vaikuttavat suoraan turvallisuuteen. Pöly ja kosteus eivät näy arjen kiireessä, mutta ne heikentävät järjestelmiä hiljaa ja voivat aiheuttaa yllättäviä vaaratilanteita, ellei niihin puututa ajoissa.
Neljäs perusasia on varautuminen ja se kytkeytyy luonnollisesti kaikkeen edelliseen. Hyvä varautumissuunnitelma ei ole vain dokumentti, vaan käytännön toimintamalli. Sen avulla yritys tietää, miten toimia sähkökatkon aikana ja miten varmistaa, että kriittiset järjestelmät pysyvät käynnissä. Suunnitelman harjoittelu on yhtä tärkeää kuin sen olemassaolo: vain testattu suunnitelma toimii silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan.
Kun perusasiat ovat kunnossa, on helpompi rakentaa pysyvää turvallisuuskulttuuria. Tässä johtamisella on ratkaiseva rooli. Kun esihenkilöt pitävät perusasioita näkyvästi mukana arjessa esimerkiksi yhteisillä kierroksilla, avoimilla keskusteluilla ja selkeillä tavoitteilla, turvallisuus ei jää kampanjapäivien varaan. Siitä tulee osa tapaa tehdä töitä.
Perusasiat eivät useinkaan vaadi suuria investointeja, mutta niiden vaikutus ulottuu pitkälle. Selkeät vastuut, ajantasainen tieto, osaaminen, varmistukset ja varautuminen muodostavat kokonaisuuden, joka vähentää riskejä ja mahdollistaa sujuvan, häiriöttömän tuotannon.
Mitä tapahtuisi teidän yrityksessänne, jos sähkökatko iskisi nyt? Pysyisivätkö kriittiset järjestelmät varmasti käynnissä ja ovatko sähköturvallisuuden perusasiat varmasti kunnossa?
