Kehitetäänkö koneita vai niitä käyttäviä ihmisiä?

Mennään ajassa muutama vuosi taaksepäin. Palauttaessani ja esitellessäni opinnäytetyöni, opettajani sanoi aihepiirin olevan mielenkiintoinen ja että sen ympärille voisi varmasti rakentaa jopa uran. Pidin ajatusta kiinnostavana ja salaa toivoin, että siltä istumalta joku palkkaisi minut tekemään juuri kyseistä työtä.

Nyt, lähes kaksi vuotta myöhemmin, työskentelen Quantin tukiorganisaatiossa tuotantotehokkuuden parantamisen kehitysinsinöörinä opinnäytetyöni ohjaajan alaisuudessa. Tuntuu hassulta muistaa tuo hetki edelleen niin selvästi.

Opinnäytetyöni aiheena oli seurata ja havainnoida ihmisten kokemuksia projekteissa, joissa pilotoidaan kokonaisvaltaisen tuottavan kunnossapidon (TPM) käyttöönottoa teollisuusympäristössä.

Tähän mennessä työskennellessäni Quantilla, olen päässyt toteuttamaan runsaasti erilaisia TPM projekteja. Liiketoimintakumppanien teollisuuslaitoksissa on kehitetty merkittävästi teknistä käytettävyyttä, käynnissäpito-osaamista ja jätteen vähentämistä.

Jokainen projekti on aina hieman erilainen. Kussakin kohteessa merkittävin hävikin aiheuttaja on aina tapauskohtainen, ja tästä johtuen vuosittaiset säästöarviot toteutuneissa projekteissa vaihtelevat tuhansista, jopa lähes miljoonaan euroon.

Yhteistä kaikille projekteille kuitenkin on se, että tiivis yhteistyö kunnossapidon ja tuotannon välillä on avain kestävään menestykseen. Jokaista projektia yhdistävä tekijä on myös se, että kohteen teknisen peruskunnon varmistaminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Ei voi olla toista, ilman toista.

Hyvänä esimerkkinä, voisin mainita projektin, jonka kohteessa tunnistetut kehitystarpeet liittyivät tuotteen huonoon laatuun. Huonolaatuinen tuote taas aiheutti konerikkoja, jumeja ja tuotannon pysähdyksiä. Tuotteen huono laatu taas johtui kohteen teknisten ongelmien sekä työtapojen yhdistelmästä, johon oli ajan saatossa huomaamatta ajauduttu.

Kyseistä projektia lähti työstämään työryhmä, joka koostui kohteessa työskentelevistä asentajista sekä operaattoreista. Hyvin pian projektikonseptin esittelyn sekä koulutuksen jälkeen, työryhmä otti täyden omistajuuden hankkeen edistämisestä, ja yhdessä tutki sekä korjasi ongelmien juurisyitä.  Tukiorganisaation rooli projektissa oli hämmästyneenä seurata tiimityön tuloksia, kun totutut normit siirrettiin syrjään ja yhdessä asetettiin uudet.

Otsikon kysymykseen palatakseni, vastaus on molempia.

 

Lari Kostamo

Kehitysinsinööri

Lari’s LinkedIn Profile

 

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

Johda teollisuuden kunnossapitoa olettamuksien sijaan todellisella tiedolla

Quant Finlandin digitaaliset työkalut parantavat tuotantotehokkuutta