10 lokakuun, 2025
7 näkökulmaa sähköturvallisuudesta: Yleisimmät virheet yrityksissä
Tässä artikkelisarjassa avaan seitsemän eri näkökulmaa siihen, miten sähköturvallisuus näkyy yritysten arjessa ja miksi sen merkitys tuotannon jatkuvuudelle on ratkaiseva. Sähköturvallisuus mielletään usein vain lakisääteiseksi velvoitteeksi, mutta todellisuudessa kyse on paljon enemmästä. Hyvin johdettu sähköturvallisuuskulttuuri lisää tehokkuutta, hallitsee kustannuksia ja tukee ennen kaikkea ihmisten hyvinvointia.
-Marko Salokannel, sähkötyöturvallisuuspäällikkö, Quant Finland.
#2 Näkökulma: Yleisimmät virheet yrityksissä
Kun tuotanto pysähtyy, syynä ei välttämättä ole iso vika, vaan pikemminkin jokin pieni, mutta ratkaiseva virhe. Usein kyse on siitä, että dokumentaatio on jäänyt päivittämättä. Vikatilanteessa kukaan ei tiedä tarkasti, mitä on kytketty tai muutettu, ja silloin pienenkin häiriön selvittäminen vie turhaan aikaa. Pahimmillaan tilanne johtaa vääriin korjauksiin ja entistä pidempään tuotantokatkoon.
Toinen yleinen kompastuskivi liittyy vastuisiin. Jos ei ole täysin selvää, kuka vastaa sähköjärjestelmistä, kunnossapito vai tuotanto, ongelmat jäävät helposti roikkumaan. Sama pätee sähkötöidenjohtajan ja käytönjohtajan rooleihin: jos vastuut eivät ole kirkkaat, riskit jäävät helposti piiloon.
Kolmas ongelma syntyy kiireessä. Kun suojalaite ohitetaan “vain hetkeksi” tai työkaluista valitaan se, mikä sattuu olemaan lähettyvillä, voi seurauksena olla vaarallinen tilanne, joka jää huomaamatta. Samoin käy, jos huoltoja siirretään tai jätetään tekemättä. Sähkölaitteet altistuvat pölylle, kosteudelle ja tärinälle, ja yksi pölyinen kojeisto voi riittää pysäyttämään koko tehtaan. Yksinkertainen ratkaisu, kuten sähkötilojen kevyt ylipaineistus, voi puolestaan estää monet ongelmat jo ennakkoon.
On tärkeää muistaa, ettei virheiden taustalla useinkaan ole välinpitämättömyys. Usein kiire, resurssipaineet tai tiedonpuute johtavat siihen, että asiat hoidetaan vain minimitasolla. Jos sähköalaa ei tunneta päätöksenteossa riittävästi, turvallisuus jää helposti numeroksi paperilla, ennakoiva huolto ja pitkäjänteiset parannukset jäävät tekemättä.
Lopulta kyse on yrityskulttuurista. Jos turvallisuus nähdään ylimääräisenä työnä, virheitä kertyy väistämättä. Mutta jos se on osa arkea, riskit pienenevät ja tuotanto pysyy käynnissä ilman turhia katkoksia.
Miten teillä? Onko sähköturvallisuuden ja huollon resurssit mitoitettu oikein – vai ohjaavatko kiire ja kustannuspaineet tekemään vain välttämättömän?
