Quantservice

13 joulukuun, 2024

Mika Puontila: Teknologia tarvitsee meitä

Artikkeli on julkaistu Promaint-lehden numerossa 4/2024. https://www.yumpu.com/fi/document/read/69365914/promaint-lehti-4-2024

Teollisuuden kunnossapidon tulevaisuus on verkottunutta, datavetoista ja entistä vastuullisempaa. Työnkuvat muuttuvat, mutta ihmisiä tarvitaan aina.

Mika Puontila opiskeli tuotantotaloutta Tampereen teknillisessä yliopistossa. Kiinnostus kunnossapitoalaan syttyi sattumalta.

– Yliopistolla vieraili luennoitsija ABB:ltä. Luennon lopuksi hän totesi, ettei kaikkien ehkä kannata suunnata IT-alalle, koska fyysinen teollisuuskin tarvitsee osaajia, Puontila kertoo.

Globaali yritys ABB houkutteli Puontilaa monipuolisuudellaan ja kansainvälisyydellään.

– Halusin nähdä maailmaa. Lisäksi arvioin ison yrityksen tarjoavan hyvät mahdollisuudet erilaisiin kiinnostaviin tehtäviin. Tämän innoittamana otin yhteyttä ja pääsin kesätöihin, mikä johti sitten aikanaan diplomityöhön ja myöhemmin työpaikkaan.

Puontilan ura ABB:llä vei hänet kansainvälisiin tehtäviin.

– Vuonna 2005 lähdin töihin ulkomaille ja työskentelin kaikkiaan neljässä eri Euroopan maassa vuoteen 2021 asti.

Monipuolinen työura

Kun ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Nordic Capital osti ABB:n kunnossapitoliiketoiminnan vuonna 2014, Puontila siirtyi uuden yrityksen, Quantin, palvelukseen.

– Olen saanut toimia yrityksessä monenlaisissa rooleissa. Vaikka kunnossapito ja teollisuuden palveluliiketoiminta ovat aina olleet työn keskiössä, olen päässyt toimimaan myös kiinnostavissa yrityskauppaprojekteissa, talousjohtajana ja groupin turvallisuusjohtajana.

Quantin asiakkaat edustavat monia eri toimialoja.

– Olen tehnyt töitä tiiviisti muun muassa ExxonMobilin, Nokian ja Metsä Groupin kanssa.

Puontilan mukaan työskentely erilaisten organisaatioiden kanssa on ollut erittäin antoisaa. Se on tarjonnut uusia näkökulmia ja haasteita.

– Alan isoissa sopimuksissa mennään syvälle asiakkaan liiketoiminnan ytimeen. Tämä opettaa mukautumaan, ja yhdistämään erilaisia toimintatapoja ja yrityskulttuureja.

Hän kuvaa kokemustaan työskentelystä useiden eri organisaatioiden kanssa rikastuttavaksi.

– Tuntuu, että olen tavallaan ollut samaan aikaan useassa eri yrityksessä töissä. Palveluliiketoiminta tarjoaa mahdollisuuden syvään kumppanuuteen ja asiakkaan liiketoimintaan perehtymiseen. Perinteisessä tuoteliiketoiminnassa asiakasvuorovaikutus saattaa olla pinnallisempaa.

Quantin johtoon

Viime keväänä Mika Puontila nimitettiin Quant Finland Oy:n toimitusjohtajaksi, ja hän vastaa myös yrityksen liiketoiminnasta Virossa.

– Työt ovat lähteneet mainiosti käyntiin. Olen kiertänyt tapaamassa asiakkaita ja meidän tiimejämme. On keskusteltu siitä, mitä tehdään ja miksi.

Quantin toiminnan painopisteet ja kehitysprojektit keskittyvät tällä hetkellä erityisesti asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen, työturvallisuuden kehittämiseen sekä digitalisaation ja kestävän kehityksen edistämiseen.

– Teollisuuden kunnossapito on suurten muutosten kynnyksellä. Automaatio, ennakoivuus ja ympäristöystävällisyys muokkaavat alaamme merkittävästi tulevina vuosina.

Arvostavaa johtamista

Kunnossapitoliiketoiminta on pitkän aikavälin toimintaa. Puontila vertaa sitä ihmiskehoon, joka vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja panostusta hyvinvointiin kestääkseen.

Puontilan johtamisfilosofia keskittyy henkilöstön hyvinvointiin. Arvostava johtaminen ja psykologisesti turvallisen työympäristön luominen ovat keskeisiä tavoitteita.

– Haluan, että työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi ja ymmärtävät oman työnsä merkityksen. Tämä ei ole pelkästään inhimillisesti tärkeää, vaan se vaikuttaa yrityksen tulokseen.

Hän painottaa, että inhimilliset tekijät eivät saa jäädä teknisten ratkaisujen varjoon.

– Meillä ne ovat etusijalla. Minulla ei ole perinteistä insinööritaustaa, vaan olen opiskellut tuotantotaloutta ja kauppatieteitä. Tämä voi tuoda hieman toisenlaisen näkökulman. Asia on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeä.

Henkilöstö avainasemassa

Quantissa henkilöstötyytyväisyyteen panostaminen on osa pitkän aikavälin strategiaa. Haastattelua edeltävällä viikolla Puontila on saanut jälleen uusia tilastoja.

– Hyvinvoiva henkilöstö säteilee positiivisuutta asiakkaisiin. Tämä näkyy suoraan asiakastyytyväisyydessä ja motivaatiossa. Meillä on ollut jo kuuden vuoden ajan meneillään positiivinen trendi asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden tuloksissa. Minusta tämä kertoo strategiamme toimivuudesta.

Myös yrityksen eNPS- ja cNPS-suositteluindeksit ovat nousseet kuuden vuoden ajan peräkkäin.

– Olemme onnistuneet saavuttamaan erittäin hyvän tason. Uskon, että pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta; ihmiset jakavat kokemuksiaan keskenään. Kun kommentit yrityksen ilmapiiristä ja työkulttuurista ovat myönteisiä, se tukee rekrytointia ja auttaa meitä houkuttelemaan ja sitouttamaan huippuosaajia.

Puontila huomauttaa, että työntekijöiden hyvinvointi ja kunnioittava työympäristö ovat olennaisia.

– Jos niistä ei huolehdita, edes parhaat teknologiat eivät tuo toivottuja tuloksia.

Turvallisuus edellä

Quantilla on saavutettu merkittävää positiivista kehitystä myös turvallisuuden suhteen viime vuosina.

– Viimeisten kolmen vuoden aikana turvallisuusmittareiden tulokset ovat parantuneet ennakoivan turvallisuustyön ja riskienhallinnan kehittämisen ansiosta. Vaikka turvallisuusmittareiden taso on ollut alan keskiarvoon verrattuna hyvä, niin aiemmin Suomen luvut olivat hieman heikompia kuin konsernin keskimäärin. Nyt tämä ero on jo melkein kiritty kiinni.

Turvallisuuskulttuurin tason nostamisen eteen tehdään paljon töitä.

– Pyrimme olemaan proaktiivisia, ja resursseja käytetään paljon esimerkiksi esihenkilöiden kouluttamiseen. He toimivat roolimalleina organisaation jokaisella tasolla. Heidän osaamisensa vie turvallisuuskäytännöt ja työhyvinvoinnin osaksi arkea kaikissa yksiköissä.

Riskiarviointi joka työtilauksella

Turvallisuuskäytäntöjen konkreettisena esimerkkinä Puontila mainitsee, että ennen jokaista työtilausta työntekijä tekee riskiarvioinnin mobiilisovelluksen avulla.

– Lisäksi työtehtävät vaiheistetaan, ja riskialttiimmat vaiheet käydään tarkkaan läpi ohjeistuksen mukaisesti.

Tämä on parantanut sekä henkilöstön turvallisuutta että työn sujuvuutta.

– Olemme tehneet jo satoja työn vaaroja tunnistavia Job Safety Analysis -arviointeja. Prosessi alkaa riskialtteimpien tai useimmin toistuvien töiden tunnistamisesta kyseisessä työympäristössä. Sen jälkeen kootaan tiimi, joka pilkkoo tehtävän eri vaiheisiin ja arvioi niiden riskit yksityiskohtaisesti.

Arvioinnin lopputuloksena syntyy dokumentti, jossa esitetään riskit ja niihin liittyvät varotoimenpiteet.

– Työntekijöillä on näin ollen jo valmiiksi ohjeet ja riskienhallintakeinot käytettävissään ennen haastaviin tehtäviin ryhtymistä.

Vastuullisuus ei ole trendi

Vastuullisuus ei ole enää vain trendi, vaan strateginen välttämättömyys, joka ohjaa yrityksen toimintaa ja erottuvuutta markkinoilla.

Quantissa tehdään tällä hetkellä paljon töitä erityisesti EU:n CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) vaatimusten toteuttamiseksi, joihin yritys on sitoutunut. EU:n ohjeistukset tarjoavat myös mahdollisuuden kehittää vastuullisuutta yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

– Moni asiakas odottaa meiltä huippuosaamista vastuullisuuden saralla, ja haluamme olla tämän suhteen erottuva toimija markkinoilla.

Puontila toivoo, että Euroopan vastuullisuusvaatimukset luovat kilpailuetua myös globaalisti.

– Tämä tietenkin riippuu maailmanlaajuisista prioriteeteista. Tärkeintä on kuitenkin, että vastuullisuus otetaan vakavasti, ja alan toimijat keskittyvät olennaisiin kehityskohteisiin – niihin, joiden vaikutukset ovat suurimmat.

Elinkaarianalyysit ja tuotantovälineiden elinkaaren parannusprojektit nähdään keskeisinä.

– Näillä toimenpiteillä voimme vaikuttaa koko prosessin kestävyyteen ja tehokkuuteen.

Kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa

Kunnossapidolla on kiertotaloudessa merkittävä rooli.

– Esimerkiksi voiteluaineiden ja öljyjen kulutuksen sekä huoltokustannusten vähentäminen on mahdollista, kun kunnossapito on laadukasta ja ennakoivaa.

Kiertotalous on jo muuttanut Quantin toimintaa monin tavoin.

– Olemme esimerkiksi alkaneet kunnostaa varaosia, kuten pumppuja ja venttiileitä, omissa huoltokeskuksissamme, sen sijaan, että ostaisimme uusia. Näin säästämme luonnonvaroja ja vähennämme kustannuksia.

– Samalla kasvatamme uudenlaista liiketoimintaa, joka tukee vihreää kehitystä. Näemme, että tämä on iso juttu, ja haluamme olla vahvasti siinä mukana.

Tekoäly ei korvaa ihmisiä

Uudet teknologiat ja lähestymistavat muuttavat alaa, ja työntekijöiltä vaaditaan jatkuvaa sopeutumista sekä halua kehittää osaamistaan.

– Tämä ei ole pelkästään haaste, vaan myös suuri mahdollisuus luoda kestävämpää ja tehokkaampaa teollisuutta. Muutosvauhdissa pysyminen vaatii kuitenkin panostusta koulutukseen.

Puontila on itse parhaillaan Aalto-yliopiston vuoden kestävällä Digital Strategy and Leadership -kurssilla.

– Pyrin syventämään omaa ymmärrystäni tekoälystä, digitalisaatiosta ja niiden sovelluksista. Tällä hetkellä näen, ettei tekoäly lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä tule korvaamaan työntekijöitä laajasti, etenkään teollisuuden kunnossapidossa.

Laitteistot ovat pitkäikäisiä, eikä täydellinen automaatio tapahdu hetkessä.

– Tekoäly tulee kuitenkin helpottamaan suunnittelua, analytiikkaa ja päätöksentekoa. Työn sisällöt muuttuvat asteittain. Manuaalisesta tekemisestä siirrytään yhä enemmän valvontaan, johtamiseen, turvallisuuden varmistamiseen ja asiakastyöhön.

Työnkuvat muuttuvat

Työnkuvat muuttuvat joustavammiksi ja vaativat monipuolisempaa osaamista. Perinteiset roolit hämärtyvät, ja työntekijöiltä odotetaan moniosaamista.

– Tämä koskee erityisesti tuotannon operaattoreita. Heiltä edellytetään jatkossa yhä syvällisempää ymmärrystä sekä laitteista että kunnossapidon prosesseista. Tämä kasvattaa koulutuksen ja jatkuvan osaamisen kehittämisen merkitystä.

Myös datan liitettävyys nousee kunnossapidon ytimeen.

– Kumppanuudet ja verkottuneet ratkaisut tulevat olemaan keskeisessä roolissa. Tekoälyä hyödynnetään molemmin puolin: yritysten tekoälyratkaisut voivat kommunikoida keskenään rajapintojen kautta, mikä tehostaa ja automatisoi toimintaa entisestään.

Suomen kilpailukyky

Puontilan mukaan Suomella on teollisuuden palveluissa valtava potentiaali myös kansainvälisesti.

– Toivoisin, että palveluviennin kehittämiseen tulisi lisää innovaatioita esimerkiksi startupien kautta. Tämä voisi avata uusia näkökulmia ja toimintamalleja, joita nykyiset ja tulevat asiantuntijat voivat hyödyntää.

Puontila on työskennellyt pitkään Ruotsissa, ja näkee siellä toteutuneen kehityksen inspiraationa Suomelle.

– Voisimme ottaa oppia esimerkiksi Ruotsista, jossa uusia yrityksiä perustetaan paljon, ja näin on syntynyt positiivinen, itseään ruokkiva kehä. Toivonkin, että Suomessakin nähtäisiin vastaavaa kehitystä.

Suomen maantieteellinen sijainti tuo haasteita, erityisesti kuljetuskustannusten suhteen.

– Tämä tarkoittaa, että meidän on oltava luotettavampia ja kustannustehokkaampia toimituskyvyssä kuin kilpailijamme Keski-Euroopassa. Se on avainasemassa Suomen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Puontila korostaa myös osaamisen siirron merkitystä.

– Osaamisen siirto, jossa asiantuntijoita lähtee ulkomaille ja palaa takaisin Suomeen, antaa meille mahdollisuuden kehittää teollisuuden palveluyrityksiä edelleen, ja samalla viedä osaamistamme maailmalle.

Usein kuulee väitteen, että suomalaiset eivät osaa myydä.

– Tämä on mielestäni liian yksinkertaistettu näkemys. Olen nähnyt maailmalla huippuluokan suomalaisia myyjiä, ja uskon, että tämä osaaminen kehittyy jatkuvasti. Suomalaisilla on erinomainen maine maailmalla.

Hybridimalli yleistyy

Kunnossapidon palveluiden ja materiaalien hankinta on kokonaisuutena kasvussa.

– Sopimusmallit ja palveluiden roolitukset kehittyvät jatkuvasti. Osa asiakkaista haluaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja, kun taas toiset haluavat itse hallita tiettyjä osia ja hankkia loput kumppaneilta.

Yhä useammin asiakkaat valitsevat hybridimallin, jossa ydintiimi pidetään omassa hallussa, mutta erikoistuneita palveluita ja projektitoimituksia hankitaan kumppaneilta.

– Erikoisosaaminen ja asiantuntemus ovat avaintekijöitä kunnossapidon palveluissa. Tietyn erikoisosaamisen ylläpitäminen voi olla haastavaa yksittäisessä tehtaassa, koska tiettyjä työtehtäviä ei ole riittävästi, jotta asiantuntija voisi jatkuvasti kehittää taitojaan.

Kunnossapidon kumppani tuo joustavuutta ja skaalautuvuutta, jotka ovat kriittisiä etenkin silloin, kun asiakas vaatii ratkaisuja, jotka mukautuvat nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

– Kumppanien kautta näiden vaatimusten täyttäminen on usein helpompaa kuin sisäisesti järjestettynä.