25 elokuun, 2026
Mitä tuotannon kestävä toimintakyky vaatii epävarmassa maailmassa?
Teollisuusyritykset toimivat ympäristössä, jossa markkinat muuttuvat nopeasti, teknologia kehittyy jatkuvasti ja osaamisvaatimukset kasvavat. Samalla digitalisaatio, automaatio, datan hyödyntäminen, vastuullisuusvaatimukset, energiatehokkuus ja osaavan työvoiman saatavuus vaikuttavat liiketoimintaan samanaikaisesti.
Tänä päivänä harvalla teollisuusyrityksellä on realistisia mahdollisuuksia ylläpitää kaikkea tarvittavaa osaamista itse. Kyse ei ole enää yksittäisistä ratkaisuista, vaan kyvystä yhdistää ihmiset, toimintamallit, teknologia ja osaaminen tavalla, joka vahvistaa organisaation toimintakykyä myös tulevaisuudessa.
”Työskennellessämme asiakkaidemme kunnossapidon, omaisuudenhallinnan ja tuotannon kehittämisen parissa näemme, että kunnossapidossa näkyvät usein ne tekijät, jotka vaikuttavat organisaation toimintakykyyn laajemminkin. Vahvimmat organisaatiot eivät rakenna toimintakykyään yhden ratkaisun varaan, vaan yhdistävät oman osaamisensa, kumppaneiden erikoisosaamisen ja teknologian mahdollisuudet tavalla, joka tukee niiden pitkän aikavälin suorituskykyä. Lopulta kyse ei kuitenkaan ole vain uusista ratkaisuista, vaan kyvystä viedä muutos osaksi arjen toimintaa. Juuri näiden kyvykkyyksien kehittämisessä teollisuuden palvelukumppaneilla on yhä tärkeämpi rooli”, sanoo Anssi Marttila, Senior Vice President, Quant.
Toimintakyky ei saa olla yksittäisten ihmisten varassa
Teollisuusyritysten on pystyttävä ylläpitämään toimintavarmuutta, kehittämään tuotantoa ja hyödyntämään uusia teknologioita samanaikaisesti. Monelle organisaatiolle suurin haaste ei kuitenkaan ole yksittäinen laitevika tai tuotantohäiriö. Haaste voi olla se, että kriittinen osaaminen on liian harvojen ihmisten varassa.
”Monissa teollisuusyrityksissä haaste ei liity pelkästään teknologiaan tai laitteisiin, vaan osaamisen saatavuuteen ja siirtymiseen. Toimintakyky ei synny siitä, kuinka paljon osaamista organisaatiossa on, vaan siitä, kuinka hyvin se pystyy hyödyntämään osaamistaan ja kehittämään sitä muuttuvien tarpeiden mukana. Parhaimmillaan ulkopuolinen asiantuntemus ei korvaa asiakkaan omaa osaamista, vaan vahvistaa sitä tuomalla uusia näkökulmia, kokemusta ja toimintamalleja, jotka tukevat toiminnan jatkuvaa kehittämistä”, Martilla sanoo.
Toimintakyky syntyy siitä, että ihmiset voivat keskittyä oikeisiin asioihin
Pitkällä aikavälillä toimintakyky ei rakennu sille, kuinka hyvin ongelmia ratkaistaan, vaan sille, kuinka harvoin samoja ongelmia joudutaan ratkaisemaan uudelleen. Yksi yleisimmistä havainnoista tuotantoympäristöissä on, että jatkuva kiire ei aina johdu resurssien puutteesta. Usein taustalla on se, että toimintamallit eivät tue riittävän hyvin suunnitelmallista tekemistä.
Toimintavarmimmat organisaatiot pyrkivät vapauttamaan aikaa ennakointiin, kehittämiseen ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon. Tämä edellyttää sekä selkeitä toimintamalleja että kykyä hyödyntää ulkopuolista osaamista siellä, missä siitä syntyy eniten arvoa liiketoiminnalle.
”Monessa teollisuusyrityksessä kunnossapidon ammattilaiset tekevät valtavan määrän arvokasta työtä, mutta liian suuri osa ajasta kuluu kiireellisten asioiden hallintaan pitkäjänteisen kehittämisen sijaan. Teollisuuden palvelukumppanin tehtävä ei ole lisätä tekemisen määrää, vaan auttaa kohdistamaan aikaa ja osaamista sinne, missä syntyy eniten arvoa – tuomalla oikeaa asiantuntemusta, hyväksi havaittuja toimintamalleja ja uusia näkökulmia osaksi päivittäistä toimintaa“, Marttila kertoo.
Toimintakyky vaatii näkyvyyttä ja jatkuvaa uudistumista
Toimintakykyiset organisaatiot erottautuvat sillä, kuinka hyvin ne pystyvät muodostamaan tiedosta kokonaiskuvan ja hyödyntämään sitä päätöksenteossa. Monessa organisaatiossa tieto sijaitsee eri järjestelmissä, eri tiimeillä tai eri puolilla organisaatiota. Riski ei usein ole yksittäinen virhe tai häiriö, vaan se, että toimintatavat, osaaminen ja kyvykkyydet eivät kehity samaa tahtia kuin toimintaympäristö.
Siksi toimintavarmimmat yritykset arvioivat jatkuvasti omaa toimintaansa, hyödyntävät ulkopuolista osaamista uusien näkökulmien saamiseksi ja rakentavat näkyvyyttä niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat tuotannon suorituskykyyn ja pitkänaikavälin kilpailukykyyn.
”Yksi yleisimmistä havainnoistamme eri tuotantoympäristöissä on, että suurimmat kehitysmahdollisuudet eivät yleensä liity tiedon määrään, vaan siihen, miten hyvin tieto muuttuu päätöksiksi ja käytännön toiminnaksi. Tuotantolaitokset, jotka pystyvät yhdistämään riittävän tiedon, osaamisen ja jatkuvan kehittämisen osaksi päivittäistä tekemistä, pystyvät yleensä myös kehittämään toimintavarmuuttaan, suorituskykyään ja kilpailukykyään muita nopeammin“, Marttila sanoo.
Vahvimmat organisaatiot rakentavat kyvykkyyksiä, eivät vain ratkaisuja
Epävarmuus ei ole katoamassa. Markkinat muuttuvat, teknologia kehittyy ja osaamisvaatimukset kasvavat. Samalla yritysten on kyettävä ylläpitämään toimintavarmuutta, kehittämään tuotantoaan ja tekemään päätöksiä yhä nopeammin.
Siksi kilpailuetua ei rakenneta pelkästään ratkaisemalla tämän päivän haasteita, vaan vahvistamalla niitä kyvykkyyksiä, joiden avulla organisaatio pystyy uudistumaan, sopeutumaan ja ylläpitämään toimintakykynsä myös tulevaisuudessa.
”Kunnossapidon ja omaisuudenhallinnan kehittämisessä näkyvät usein ensimmäisenä ne tekijät, jotka vaikuttavat organisaation toimintakykyyn laajemminkin. Kokemuksemme mukaan vahvimmat organisaatiot eivät keskity ainoastaan ratkaisemaan tämän päivän haasteita, vaan rakentavat järjestelmällisesti niitä kyvykkyyksiä, joiden varaan tulevaisuuden toimintavarmuus, suorituskyky ja kilpailukyky rakentuvat. Juuri tässä teollisuuden palvelukumppaneilla on yhä tärkeämpi rooli“, Marttila sanoo lopuksi.
