24 kesäkuun, 2026
Energian toimitusvarmuus rakentuu käyttövarmuudesta
Kriittisen infrastruktuurin kunnossapito on enemmän kuin tekninen tukitoiminto.
Suomalaisen yhteiskunnan toiminta perustuu energiaan, jonka saatavuus otetaan helposti itsestäänselvyytenä. Sähköverkot, kaasunsiirtoverkostot, energiantuotantolaitokset, kaukolömpö ja muut kriittiset järjestelmät mahdollistavat teollisuuden, liikenteen ja kotitalouksien arjen joka päivä.
Niin kauan kuin kaikki toimii, infrastruktuuri pysyy näkymättömänä. Kun häiriöitä syntyy, vaikutukset voivat ulottua nopeasti yksittäisestä laitteesta tuotantoon, toimitusketjuihin ja laajemmin yhteiskunnan toimintaan.
Quant on viime vuosina vahvistanut osaamistaan myös energia-alan kohteissa. Yksi esimerkki tästä on yhteistyö Gasgrid Finlandin kanssa, jonka tehtävänä on turvata kaasunsiirto osana Suomen kriittistä energia-infrastruktuuria.
“Energiasektorilla käyttövarmuus on paljon enemmän kuin kunnossapidon tunnusluku. Se on turvallisuuden, toimitusvarmuuden ja liiketoiminnan jatkuvuuden perusta“, sanoo Quant Finlandin myyntijohtaja Lauri Kaiharju.
Energia-ala muuttuu vauhdilla ja käyttövarmuuden merkitys kasvaa
Energia-alalla uusitaan parhaillaan järjestelmiä, joiden on toimittava luotettavasti vuosikymmenten ajan. Samaan aikaan sähköistyminen lisää energiantarvetta, uusiutuvan energian osuus kasvaa, vetytalous etenee ja energiajärjestelmät digitalisoituvat.
Muutos avaa uusia mahdollisuuksia, mutta tekee myös järjestelmistä aiempaa monimutkaisempia ja sähköriippuvaisempia. Yhden laitteen tai järjestelmän toiminta vaikuttaa yhä useammin useisiin muihin kokonaisuuksiin.
“Olemme nähneet, että käyttövarmuuden haasteet eivät nykyään liity pelkästään yksittäisiin laitteisiin. Kun järjestelmät kytkeytyvät entistä tiiviimmin toisiinsa, korostuu kyky ennakoida riskejä, ymmärtää kokonaisuuksia ja tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan“, Kaiharju kertoo.
Aikaisemmin kunnossapidon tavoitteena oli usein korjata viat nopeasti. Nyt tavoitteena on estää niiden syntyminen.
Käyttövarmuus rakentuu ennakoinnista
Kriittisessä energia-infrastruktuurissa yksittäisen häiriön vaikutukset voivat olla merkittäviä. Vika ei välttämättä pysäytä vain yhtä laitetta, vaan se voi vaikuttaa toimitusvarmuuteen, turvallisuuteen ja asiakkaiden toimintaan laajemminkin.
Siksi kunnossapidon painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin ennakoivaan toimintaan.
”Kokemuksemme mukaan suurimmat riskit syntyvät tilanteissa, joissa ongelmiin reagoidaan vasta niiden jo tapahduttua. Mitä aikaisemmin poikkeamat havaitaan, sitä enemmän vaihtoehtoja niiden hallintaan on käytettävissä”, Kaiharju sanoo.
Kunnonvalvonta, analytiikka ja digitaaliset työkalut tarjoavat entistä paremman näkyvyyden laitteiden ja järjestelmien kuntoon. Kun päätöksiä tehdään ajantasaisen tiedon perusteella, kunnossapitotoimenpiteet voidaan ajoittaa hallitusti ja resurssit kohdistaa sinne, missä niillä on suurin vaikutus.
”Tavoitteena ei ole kerätä lisää dataa tai ottaa käyttöön uusia teknologioita niiden itsensä vuoksi. Olennaista on saada luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kun tiedetään, missä kunnossa laitteet ovat ja missä mahdollinen vikaantumispiste on, voidaan siirtyä häiriöiden korjaamisesta niiden ehkäisemiseen.”
Käyttövarmuus vaatii laajaa osaamista
Energiainfrastruktuurin kunnossapito on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Mekaanisen kunnossapidon rinnalla korostuvat sähkö- ja automaatiojärjestelmät, kyberturvallisuus, turvallisuusvaatimukset sekä kasvava määrä dataa. Tarpeesta on tullut myös entistä vaihtelevampaa. Jos ennen kaukolömpälaitos ajoi ympärivuoden poislukien revisio huollon, voidaan sähkökattilalaitoksella ja kaukolämpö akku yhdistelmällä tehdä lämpöä vain halvan sähköntuntien aikaan ja näin myöskään kunnossapidolle ei ole jatkuvaa tarvetta, toisaalta tarve voi olla pirstoutunut.
Samalla kunnossapidon merkitys on laajentunut. Kyse ei ole enää pelkästään laitteiden ylläpidosta, vaan toimitusvarmuuden ja turvallisuuden varmistamisesta.
”Olemme kehittäneet omaa osaamistamme määrätietoisesti vastaamaan energia-alan kasvaviin vaatimuksiin. Käyttövarmuuden kehittäminen vaatii nykyään ymmärrystä prosesseista, automaatiosta, turvallisuudesta ja siitä, miten eri järjestelmät vaikuttavat toisiinsa. Juuri siksi kunnossapidon merkitys on noussut entistä keskeisemmäksi osaksi liiketoiminnan jatkuvuutta”, Kaiharju toteaa.
Kumppanuudelta odotetaan enemmän kuin resursseja
Energia-alan investoinnit ovat pitkäikäisiä, ja niiden toimintavarmuus rakentuu vuosien aikana. Siksi myös kunnossapitokumppanilta odotetaan yhä enemmän. Quantilla kehitystä on seurattu läheltä.
”Kunnossapidon rooli muuttuu jatkuvasti. Asiakkaamme eivät tarvitse pelkästään tekijöitä kentälle, vaan kumppaneita, jotka osallistuvat käyttövarmuuden kehittämiseen pitkäjänteisesti. Se tarkoittaa jatkuvaa kehittämistä, tiedon hyödyntämistä ja kykyä nähdä yksittäisiä työtehtäviä laajempi kokonaisuus”, Kaiharju kertoo.
Quant yhdistää kunnossapidon, käyttövarmuuden kehittämisen, sähkö- ja automaatio-osaamisen sekä digitaaliset ratkaisut kokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on tukea asiakkaiden kriittisten toimintojen häiriötöntä toimintaa. Viimeaikainen yhteistyö Gasgrid Finlandin kanssa on yksi esimerkki siitä, miten tätä osaamista hyödynnetään energia-alalla. Kumppanuuden tavoitteena on tukea turvallista ja tehokasta toimintaa sekä varmistaa vakaa kaasunsiirto osana Suomen kriittistä energia-infrastruktuuria.
”Energiainfrastruktuurin kunnossapidossa ei lopulta ole kyse yksittäisistä laitteista. Kyse on siitä, että yhteiskunnan kannalta kriittiset järjestelmät toimivat turvallisesti ja luotettavasti vuoden jokaisena päivänä.”
Tulevaisuus rakentuu luotettavuudelle
Energia-ala muuttuu nopeasti, mutta yksi asia ei muutu: toimitusvarmuus on edelleen kaiken perusta.
”Tulevaisuudessa korostuvat entisestään ennakoiva päätöksenteko, käyttövarmuuden kehittäminen ja datan hyödyntäminen. Teknologia kehittyy jatkuvasti, mutta lopulta kyse on siitä, kuinka hyvin osaamme käyttää saatavilla olevaa tietoa oikeiden päätösten tekemiseen. Siinä haluamme auttaa asiakkaitamme myös tulevaisuudessa, Kaiharju sanoo.”
Energiasektorin tulevaisuus rakentuu luotettaville järjestelmille. Käyttövarmuus ei synny sattumalta – se syntyy osaamisesta, ennakoinnista ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä.
